![\"\"](\"https:\/\/www.piirlahti.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/19\/2025\/05\/Fagelexkursion4.JPG-MarkkuW.jpg\")
<\/a>Markku Wallin<\/p><\/div>\n
YLEIST\u00c4<\/h3>\n
Piirlahti on Pienen Pernajanlahden sis\u00e4lahti, jolla on kaksi toisistaan jonkin verran erottuvaa osaa: etuosa (Pernajanlahdelle p\u00e4in) on noin 400 m pitk\u00e4 ja 300 m leve\u00e4. Kapeasta v\u00e4lisalmesta avautuva takaosa on noin 1500 m pitk\u00e4 ja leveimmill\u00e4\u00e4n 500 m. Lahden rannat ovat kauttaaltaan kaislikkoiset ja my\u00f6s keskiosassa on useita kaislikkoisia saarekkeita, jotka eiv\u00e4t ole kuitenkaan varsinaisesti maaper\u00e4isi\u00e4. Laajimmillaan kaislikko on takaosan perukassa, josta se kattaa valtaosan.<\/p>\n
Lahteen ei laske vesi\u00e4 muutamaa kapeaa ja keskikes\u00e4ll\u00e4 kuivuvaa puroa lukuun ottamatta. Sen sijaan l\u00e4hdepurkaumat lahden pohjukassa ovat runsaat ja lahteen muodostuu niiden ansiosta aikaisin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 sulia. Lahden reunoilla ei ole k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 lainkaan alavaa maata, vaan ne ovat lahteen laskeutuvaa m\u00e4ke\u00e4. Rantojen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4heisyydess\u00e4 on useita korkeita m\u00e4ki- ja kallioalueita. Lahden l\u00e4hirannat ovat historiallisesti olleet peltoa\/niitty\u00e4, mit\u00e4 ne ovat yh\u00e4 nytkin viljely- ja laidunmaana.<\/p>\n
Kasvusto lahden l\u00e4heisyydess\u00e4 niittyjen ja peltojen ulkopuolella on yleens\u00e4 mets\u00e4ist\u00e4 ja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 paljon yhten\u00e4isi\u00e4 lepikoita, koivikoita, m\u00e4nnik\u00f6it\u00e4 ja kuusikoita, my\u00f6s pensastoja. Osalla alueista on lehtomaisia piirteit\u00e4. Alueelta l\u00f6ytyy my\u00f6s lepp\u00e4korpea sis\u00e4maan puolelta.<\/p>\n
Piirlahdella kutee eritt\u00e4in huomattava m\u00e4\u00e4r\u00e4 eri kalalajeja ja esiintyy runsaasti vesiin liittyvi\u00e4 hy\u00f6nteisi\u00e4. N\u00e4m\u00e4, runsas ja monipuolinen ja -muotoinen kasvusto sek\u00e4 Pernajanlahtien ja Pellingin saariston muodostama muuttoa ker\u00e4\u00e4v\u00e4 v\u00e4yl\u00e4 tekev\u00e4t alueen linnustosta runsaan.<\/p>\n
LINNUT<\/h3>\n
Piirlahden alueella on havaittu viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttavana tai pesiv\u00e4n\u00e4 huomattavasti yli 200 lintulajia: vesilintuja\/ sj\u00f6f\u00e5glar, kahlaajia\/ vadare, rantakanoja\/rallar, haikaroita\/ h\u00e4grar, haukkoja\/ h\u00f6kar, p\u00f6ll\u00f6j\u00e4\/ ugglor, tikkoja\/ hackspettar, kanalintuja\/ h\u00f6nsf\u00e5glar, kyyhkysi\u00e4\/ duvor, ruovikossa pesivi\u00e4 ja muita pikkulintulajeja\/ sm\u00e5f\u00e5gelarter. Varsinkin muuttoaikoina lahdella voi lev\u00e4ht\u00e4\u00e4 suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 eri vesilintuja\/ sj\u00f6f\u00e5glar. Lahtea hy\u00f6dynt\u00e4vi\u00e4 petolintuja ovat s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti merikotka\/havs\u00f6rn, s\u00e4\u00e4ksi\/ fiskgjuse, ruskosuohaukka\/ brun k\u00e4rrh\u00f6k, nuolihaukka\/ l\u00e4rkfalk, tuulihaukka\/ tornfalk, kanahaukka\/ duvh\u00f6k, varpushaukka\/ sparvh\u00f6k ja huuhkaja\/ berguv, joilla kaikilla on pesim\u00e4reviirej\u00e4 l\u00e4hialueilla. Pesivin\u00e4 p\u00f6ll\u00f6in\u00e4 on lis\u00e4ksi todettu lehtop\u00f6ll\u00f6\/ kattuggla, sarvip\u00f6ll\u00f6\/ hornuggla ja varpusp\u00f6ll\u00f6\/ sparvuggla sek\u00e4 ep\u00e4varmoina pesij\u00f6in\u00e4 viirup\u00f6ll\u00f6\/ slaguggla ja helmip\u00f6ll\u00f6\/ p\u00e4rluggla.\u00a0 Muutolla lahdella ja sen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 liikkuvat lis\u00e4ksi s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti mm. maakotka\/ kungs\u00f6rn, sinisuohaukka\/ bl\u00e5 k\u00e4rrh\u00f6k, hiirihaukka\/ ormvr\u00e5k, piekana\/ fj\u00e4llvr\u00e5k, mehil\u00e4ishaukka\/ bivr\u00e5k, muuttohaukka\/ pilgrimsfalk ja ampuhaukka\/ stenfalk. Monipuolisista mets\u00e4tyypeist\u00e4 johtuen alueella esiintyy runsaasti tikkoja\/ hackspettar, joista k\u00e4py-\/ st\u00f6rre hackspett, valkoselk\u00e4-\/ vitryggig hackspett, pikku- \/ mindre hackspett ja harmaap\u00e4\u00e4tikka\/ gr\u00e5spett sek\u00e4 palok\u00e4rki\/ spillkr\u00e5ka pesiv\u00e4t vuosittain. Pohjantikkaa \/ tret\u00e5ig hackspett alueella n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, mutta pesint\u00e4\u00e4 ei ole todettu.<\/p>\n
Piirlahdesta on kymmenen vuoden ajan tehty vuosittaista vesilintulaskentaa ymp\u00e4rist\u00f6tietoj\u00e4rjestelmiin. T\u00e4ll\u00f6in lahden linnut (ennen kaikkea vesilinnut) lasketaan ensin huhtikuun lopulla ja toisen kerran toukokuun alkupuolella noin kahden viikon v\u00e4lein. Ensimm\u00e4iseen laskennan lintum\u00e4\u00e4r\u00e4t kuvastavat enimmilt\u00e4\u00e4n muutolla lev\u00e4ht\u00e4vi\u00e4 lajeja ja toisen laskennan tulokset antavat hyv\u00e4n kuvan lahdella pesivist\u00e4.<\/p>\n
Pesivin\u00e4 vesilintuina lahdella esiintyy s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti tai l\u00e4hes s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti laulujoutsen\/ s\u00e5ngsvan, kyhmyjoutsen\/ kn\u00f6lsvan, merihanhi\/ s\u00e4dg\u00e5s, kanadanhanhi\/ kanadag\u00e5s, valkoposkihanhi\/ vitkindad g\u00e5s, isokoskelo\/ storskrake, telkk\u00e4\/ knipa, tukkasotka\/ vigg, sinisorsa\/ gr\u00e4sand, haapana\/ bl\u00e4sand, tavi\/ kricka, silkkiuikku\/ sk\u00e4ggdopping (jonka parim\u00e4\u00e4r\u00e4 on suurimmillaan ollut 26) ja nokikana\/ soth\u00f6na. Suurimpia lev\u00e4ht\u00e4vi\u00e4 syysesiintymi\u00e4 ovat olleet usean sadan yksil\u00f6n sotka-\/ vigg, telkk\u00e4-\/ knipa, koskelo-\/ skrake ja sorsa\/ and parvet\/. Kahlaajista\/ vadare lahdella ranta-alueineen pesii meriharakka\/ strandskata, lehtokurppa\/ morkulla, taivaanvuohi\/ enkelbeckasin, punajalkaviklo\/ r\u00f6dbena, mets\u00e4viklo\/ skogsn\u00e4ppa, rantasipi\/ drillsn\u00e4ppa ja t\u00f6yht\u00f6hyypp\u00e4\/ tofsvipa. My\u00f6s kurki\/ trana pesii vuosittain. Lahdella tai vaihtelevasti l\u00e4hilahdilla pesii vuosittain 1\u20132 paria kaulaushaikaraa\/ r\u00f6rdrom. Lahdella esiintyy jokakes\u00e4isen\u00e4 my\u00f6s harmaa-\/ gr\u00e5h\u00e4ger ja jalohaikaroita\/ \u00e4gretth\u00e4ger, mutta niill\u00e4 ei ainakaan viel\u00e4 ole pesint\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Lahdella lev\u00e4ht\u00e4\u00e4 muuttoaikaan ajoittain suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 meri-\/gr\u00e5g\u00e5s, mets\u00e4-\/ s\u00e4dg\u00e5s, tundra-\/ bl\u00e4sg\u00e5s, kanadan- \/ kanadag\u00e5s ja valkoposkihanhia\/ vitkindad g\u00e5s. Muutolla n\u00e4hd\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti lev\u00e4ht\u00e4vin\u00e4 my\u00f6s jouhi\/ stj\u00e4rtand-, lapa- \/ skedand ja harmaasorsia\/ snatterand sek\u00e4 punasotkia\/ brunand ja uiveloita\/ salskrake. Merimetsot\/ storskrake ruokailevat lahdella kes\u00e4aikaan p\u00e4ivitt\u00e4in l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 sijaitsevien suurien yhdyskuntien vuoksi. Kahlaajista\/ vadare muuttovierailijoita ovat valkoviklo\/ gluttsn\u00e4ppa, liro\/ gr\u00f6nbena, tylli\/ st\u00f6rre strandpipare- ja pikkutylli\/ mindre strandpipare, j\u00e4nk\u00e4kurppa\/ dv\u00e4rgbeckasin ja suosirri\/ k\u00e4rrsn\u00e4ppa.<\/p>\n
Lahden suulla olevalla kallioluodolla pesii kala-\/ fiskt\u00e4rna ja lapintiiroja\/ silvert\u00e4rna sek\u00e4 nauru- \/ skrattm\u00e5s ja kalalokkeja\/ fiskm\u00e5s. Naurulokkia\/ skrattm\u00e5s pesii my\u00f6s v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 lahden ruovikkosaarekkeilla. Viime vuosina lahdella on n\u00e4hty my\u00f6s kes\u00e4aikaan pikkulokkeja\/ dv\u00e4rgm\u00e5s, mutta varmaa pesint\u00e4\u00e4 ei ole viel\u00e4 todettu. R\u00e4yski\u00e4\/ skr\u00e4nt\u00e4rna vierailee lahdella kes\u00e4aikaan p\u00e4ivitt\u00e4in. Kaislikot ker\u00e4\u00e4v\u00e4t varsinkin syksyisin suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 lev\u00e4ht\u00e4vi\u00e4 ja ruokailevia kottarais-\/ stare ja p\u00e4\u00e4skysparvia\/ svala.<\/p>\n
Ruovikko- ja rantapensastolinnuista s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 pesij\u00f6it\u00e4 ovat pajusirkku\/ s\u00e4vsparv, ruoko-\/ s\u00e4vs\u00e5ngare, rastas-\/ trasts\u00e5ngare, luhta- \/ k\u00e4rrs\u00e5ngare ja viitakerttunen\/ busks\u00e5ngare sek\u00e4 satakieli\/ n\u00e4ktergal ja punavarpunen\/ rosenfink. Rytikerttunen\/ r\u00f6rs\u00e5ngare on ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen pesij\u00e4 samoin kuin pensasirkkalintu\/ gr\u00e4shoppss\u00e5ngare.<\/p>\n
LINNUSTOA LIS\u00c4\u00c4V\u00c4\u00c4<\/h3>\n
Pienpedot, ennen kaikkea supikoirat ja minkit tuhoavat alueella pesint\u00f6j\u00e4. Niiden poistaminen helpottaisi pesint\u00f6jen onnistumista. My\u00f6s naurulokkien\/ skrattm\u00e5s lis\u00e4\u00e4ntyminen parantaisi pesint\u00f6jen onnistumista, koska ne karkottavat pienpetoja.<\/p>\n
Kaislikkoa voimakkaasti leikkaamalla ja pohjaa muokkaamalla lahden rannoilla voisi paikoittain monipuolistaa lev\u00e4ht\u00e4vien ja pesivien lajien m\u00e4\u00e4ri\u00e4. Lahtien v\u00e4linen jatkuvasti kapeneva salmi olisi syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 avonaisena. Takalahdelle voisi muodostaa kiinte\u00e4st\u00e4 maasta ja kivist\u00e4 saarekkeita, jotka tarjoaisivat pesim\u00e4paikkoja vesilinnuille ja naurulokeille\/ skrattm\u00e5s. Niit\u00e4 kuitenkin joudutaan hoitamaan vuosittain puuston muodostumisen ehk\u00e4isemiseksi.<\/p>\n
Markku Wallin 16.3.2025<\/h3>\n
<\/p>\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
PIRLAXVIKENS F\u00c5GLAR\/ PIIRLAHDEN LINNUT Texten finns enbart p\u00e5 finka, men f\u00e5gelnamnen \u00e4r inskrivna i texten \u00e4ven p\u00e5 svenska. YLEIST\u00c4 Piirlahti on Pienen Pernajanlahden sis\u00e4lahti, jolla on kaksi toisistaan jonkin verran erottuvaa osaa: etuosa (Pernajanlahdelle p\u00e4in) on noin 400 m pitk\u00e4 ja 300 m leve\u00e4. Kapeasta v\u00e4lisalmesta avautuva takaosa on noin 1500 m pitk\u00e4 ja leveimmill\u00e4\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":48,"featured_media":0,"parent":3426,"menu_order":1,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-3652","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.piirlahti.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3652","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.piirlahti.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.piirlahti.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.piirlahti.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/users\/48"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.piirlahti.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3652"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.piirlahti.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3652\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3676,"href":"https:\/\/www.piirlahti.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3652\/revisions\/3676"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.piirlahti.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3426"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.piirlahti.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3652"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}