\n
Piirlahden historiaa\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 <\/strong>\u00a0<\/strong><\/p>\nPiirlahti, Epoo ja \u00c5by maamme historian<\/strong>
\nmielenkiintoisissa k\u00e4\u00e4nteiss\u00e4<\/strong>
\nMeid\u00e4n kolme kyl\u00e4\u00e4mme \u2013 Piirlahti, Epoo ja \u00c5by \u2013 ovat aina keskiajalta saakka olleet t\u00e4rke\u00e4 ja aktiivinen osa Porvoon seutua ja It\u00e4-Uuttamaata. Jo 1300-luvulta per\u00e4isin olevissa teksteiss\u00e4 mainitaan koko nykyisen Suomen alueen etel\u00e4rannikon olleen vankasti asutettu. T\u00e4m\u00e4 seutu oli silloin Varsinais-Suomen ja erityisesti H\u00e4meen rantamaata ja nautinta-aluetta. Ristiretkien
\naikaan rannikko alkoi t\u00e4yttym\u00e4\u00e4n Ruotsista tulleista uudisasukkaista ja maanviljelyskulttuuri alueellamme alkoi vakiintua. Porvoo sai ensimm\u00e4isen\u00e4 etel\u00e4rannikon kaupunkina kaupunkioikeudet 1380-luvulla. Kaupungin v\u00e4kiluku oli silloin noin 200 henke\u00e4.<\/p>\n\u00a0<\/strong><\/p>\nPiirlahti keski- ja my\u00f6h\u00e4iskeskiajalla<\/strong>
\nVarhaisin l\u00f6yt\u00e4m\u00e4ni merkint\u00e4 paikannimest\u00e4 Pirlax l\u00f6ytyy pernajalaisen Teit-suvun sukutaulusta. J\u00f6ns H\u00e5kansson Teit oli maanomistaja Pernajan Tetomissa. J\u00f6ns meni naimisiin noin vuonna 1440 syntyneen Ingeborgin kanssa, jonka \u00e4iti oli \u00a0\u201dMargaretha i Pirlax\u201d. My\u00f6hemmin kuningatar Kristiinan aikana t\u00e4m\u00e4 Teit-suku aateloitiin komealta kalskahtavalla nimell\u00e4 Stierncreutz. Kuka t\u00e4m\u00e4 Piirlahden Margaretha oli ja miss\u00e4 h\u00e4n asui, siit\u00e4 ei ole merkint\u00f6j\u00e4. Jonkinlainen kartanoon verrattava isompi asumus t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on kuitenkin t\u00e4ytynyt olla jo silloin, 1400-luvulla.<\/p>\nKeskeinen asia kolmen kyl\u00e4mme historiassa on ollut luonnollisesti kartanokokonaisuus \u00c5by\u2013Piirlahti. Ensimm\u00e4inen tunnettu kartanoiden omistaja oli ratsumestari Nils Michelsson 1500-luvulla. Nils sai Piirlahden maihin r\u00e4lssivapauden eli vapautuksen maaverosta vuonna 1565. R\u00e4lssivapaus oli aateliston etuoikeus. Senaikaisessa s\u00e4\u00e4ty-yhteiskunnassa kartanot ja maaomaisuus olivat aateliston hyvinvoinnin ja vallan l\u00e4hde. Palkkatulot upseerin- tai siviiliviroista vaihtelivat ja saattoivat olla ep\u00e4varmoja \u2013 maanomistus sen sijaan muodosti toimeentulon vakaan perustan.<\/p>\n
\u00a0<\/strong><\/p>\n1600 \u2013 1700-luku<\/strong>
\nNils Michelssonin aikana Piirlahdessa oli kuusi taloa. Nilsin kuoltua \u00c5by ja Piirlahti siirtyiv\u00e4t h\u00e4nen leskelleen Margareta Mj\u00f6hundille ja edelleen h\u00e4nen tytt\u00e4relleen Ingeborg St\u00e5larmille. Ingeborgin aviomiehen Paul Bosinin kautta Ruotsi-Suomen historian suuret k\u00e4\u00e4nteet sivusivat my\u00f6s Piirlahtea ja \u00c5byt\u00e4: Paul kaatui Suuren Pohjan Sodan melskeiss\u00e4 Puolassa kuningas Kaarle X
\nKustaan joukoissa. My\u00f6s Ingeborgin ja Paulin poika Gustaf Bosin, joka oli perinyt kartanot, kaatui Ruotsin puolesta Lundin taistelussa 1676. Piirlahtea ja \u00c5byt\u00e4 j\u00e4i hoitamaan h\u00e4nen leskens\u00e4 Anna Grothusen. My\u00f6s seuraavan polven kartanonis\u00e4nt\u00e4 Karl Gustaf Sabelhjerta kaatui sodassa Ruotsin joukoissa Kuurinmaalla eli nykyisen Latvian alueella. N\u00e4in ollen \u00c5by-Piirlahden is\u00e4nn\u00e4t kaatuivat kolmessa polvessa Ruotsin kuninkaan puolesta taistellessaan. Kotona Piirlahdessa ja \u00c5byss\u00e4 heid\u00e4n vaimonsa hoitivat kartanoita ja maataloutta pehtoreiden, vuokraviljelij\u00f6iden ja ty\u00f6v\u00e4en kanssa. Ingeborg St\u00e5larmin, Anna Grothusenin ja Anna Kristina Bosinin t\u00e4ytyi olla vahvoja naisia \u2013 kuten kyliemme naiset viel\u00e4kin ovat!<\/p>\nSeuraavaksi Piirlahdessa seurasi Wittingin aika. Kartano siirtyi perint\u00f6n\u00e4 Helena Sabelhjertalle, joka meni naimisiin Viipurista tulleen kauppias Abraham Wittingin kanssa 1700-luvun alkupuolella. Heille syntyi 8 lasta \u2013 ja Abrahamille viel\u00e4 toisen vaimonsa kanssa Elim\u00e4en H\u00e4meenkyl\u00e4n kartanossa 14 kappaletta. Aikamoinen patriarkka oli siis t\u00e4m\u00e4 Abraham<\/p>\n
kaksikymmeninekaksine lapsineen! Osa lapsista perheineen j\u00e4i asumaan Piirlahteen.<\/p>\n
\u00a0<\/strong><\/p>\n1800-luku, edistyksen ja Askolinin aika<\/strong>
\nHelenan ja Abrahamin j\u00e4lkeen Piirlahden kartanon omistus oli jaettuna useampien omistajien kesken. 1800-luvulla osaomistajina oli mm. Waenerbergin (laus. \u201dWennerberg\u201d) perhe. Tunnettu maisemamaalari Thorsten Waenerberg kuului t\u00e4m\u00e4n sukuun \u2013 h\u00e4nh\u00e4n on kuvannut erityisesti meri- ja rannikkomaisemia taiteessaan. \u00c5byn kartanon omistajana niihin aikoihin oli Forsiuksen suku, joka omisti my\u00f6s osan Piirlahdesta.<\/p>\n1846 Piirlahden kartano tuli julkiseen myyntiin \u2013 myynti-ilmoitus on s\u00e4ilynyt ja luettavissa. Kartanon kerrotaan sijaitsevan erityisen kauniilla paikalla, maata oli 390 hehtaaria, torppia oli nelj\u00e4 ja kartanolla oli oma tiiliruukki. Piirlahden osti rovasti Karl Gustaf Nykopp Juvalta. H\u00e4nen tytt\u00e4rens\u00e4 Ida Amanda miehens\u00e4 Carl Henrik Alopaeuksen kanssa peri kartanon 1800-luvun lopulla. Alopaeus oli piispa ja erityisen l\u00e4mmin kuulo- ja n\u00e4k\u00f6vammaisten asian ajaja. H\u00e4n perusti mm. aistivammaisten koulun Porvooseen ja Turkuun. Alopaeukset eiv\u00e4t asuneet Piirlahdessa, vaan kartano oli heid\u00e4n kes\u00e4asuntonaan.
\nHeid\u00e4n aikanaan kartanossa tapahtui tragedia: siell\u00e4 asunut em\u00e4nn\u00e4n sisar Johanna Emilia Nykopp myrkytettiin. Johanna oli mielelt\u00e4\u00e4n j\u00e4rkkynyt vanha neiti, jonka hoitaja juotti hoidokilleen myrkky\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tapahtui vuonna 1884. Juttu oli sen aikaisessa lehdist\u00f6ss\u00e4 sensaatio ja sit\u00e4 seurattiin tarkkaan.
\nPiispa Alopaeus edesmeni vuonna 1892 ja h\u00e4nen leskens\u00e4 myi Piirlahden pian liikemies Johannes Askolinille. Alkoi paljon puhuttu \u201dAskolinin aika\u201d. N\u00e4in kotiseutuamme tuli sivuamaan t\u00e4rke\u00e4 vaihe Suomen historiassa: puutavarateollisuuden nousu ja maan teollistuminen ja vaurastuminen.
\nJohannes Askolin oli Pornaisista kotoisin oleva sep\u00e4n poika, syntynyt vuonna 1843. H\u00e4nest\u00e4 tuli yksi Suomen menestyneimmist\u00e4 liikemiehist\u00e4 ja suurlahjoittajista. H\u00e4n aloitti uransa puotipoikana Porvoossa, perusti pian oman kauppahuoneen ja harjoitti lopulta eritt\u00e4in laajaa sahatavaran
\nvientikauppaa ollen Suomen rikkaimpia miehi\u00e4.
\nPuutavara teki kauppansa Euroopassa loistavasti aina ensimm\u00e4isen maailmansotaan saakka: kaikki meni, mit\u00e4 mets\u00e4nomistajilta saatiin hankittua. Askolinin liiketoiminnan p\u00e4\u00e4paikkoina olivat Koskenkyl\u00e4n saha ja Isn\u00e4siin rakennettu moderni vientisaha. Askolin kiinnitti puutavara-liiketoiminnan voitot pitk\u00e4lti maaomaisuuteen. H\u00e4n omisti kymmeni\u00e4 tiloja ja kartanoita
\nUudellamaalla ja H\u00e4meess\u00e4. Piirlahden kartano oli siis osa h\u00e4nen liiketoimintaansa ja erikoistunut karjanhoitoon, erityisesti nuoren karjan kasvatukseen. Askolinin aikana Piirlahden pinta-ala oli n. 600 hehtaaria.
\nAskolinin perheen asuinpaikkana oli mahtava Koskenkyl\u00e4n linna, joka oli ja lienee edelleenkin t\u00e4ytetty upeilla, arvokkailla taideaarteilla ja huonekaluilla. Askolinin aikaan Piirlahdessa liittyy tietysti erottamattomana osana legendaarinen Maini Askolin, Johanneksen tyt\u00e4r kolmannesta avioliitosta. V. 1890 syntynyt ja vain 39-vuotiaana kuollut Maini Johanna Vilhelmina oli
\nsuuromaisuuden ainoa perij\u00e4, loistava kaunotar, taiteenker\u00e4\u00e4j\u00e4 ja hyv\u00e4syd\u00e4minen lahjoittaja. Maini Askolinia on usein m\u00e4\u00e4ritelty ja kuvattu h\u00e4nen avioliittojensa kautta: olihan viisi avioliittoa melkoinen harvinaisuus sen ajan Suomessa. Maini oli aikansa julkkis, jota seurattiin elokuvat\u00e4htien tapaan. H\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ntarinansa on kiehtova: hyvin erikoinen ja samalla hyvin feminiininen.
\nMutta h\u00e4n oli my\u00f6s taitava ja varovainen liikenainen: h\u00e4n ei suinkaan h\u00e4vitt\u00e4nyt perim\u00e4\u00e4ns\u00e4 omaisuutta vaan luotti vakaasti is\u00e4ns\u00e4 aikoinaan valitsemaan johtorenkaaseen ja asiantuntijoihin ja sai Askolinin liikeyrityksen kukoistamaan.
\nMainin omalla perheell\u00e4 oli my\u00f6s l\u00e4heinen sidos Piirlahteen: h\u00e4nen poikansa Carl-Johan avioitui t\u00e4\u00e4lt\u00e4 kotoisin olleen Runa Irene Fagerholmin kanssa. Kaikkien hyvin muistama kauppiaamme Elvi Ryyn\u00e4nen oli Runan serkku. Carl-Johan ja Runa olivatkin usein n\u00e4htyj\u00e4, mieluisia vieraita 1950- ja 60-luvuilla Piirlahdessa.
\nJohannes Askolinin kuoleman j\u00e4lkeen Piirlahden peri vuonna 1912 h\u00e4nen tytt\u00e4rentytt\u00e4rens\u00e4, vasta nelivuotias Ella Rosa Johanna Helin. Pikku perij\u00e4tt\u00e4ren holhoojana toimi h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4, l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Karl Oskar Helin, joka oli alun perin Viipurista. Kartanon maita vuokrasi niihin aikoihin Karl Hollm\u00e9n ja pehtoorina toimi Pernajasta tullut Gustaf Vilhelm Gustafsson. Gustafsson oli naimisissa Epoon Smedsist\u00e4 olleen Ingrid Stjernvallin kanssa.<\/p>\n
\u00a0<\/strong><\/p>\nKohtalo sivuaa j\u00e4lleen maamme ja Piirlahden historiaa<\/strong>
\nPehtoori Gustafssonin kohtalo sivuaa j\u00e4lleen maamme historiaa ja sen traagisia vaiheita: h\u00e4nen murhattiin helmikuussa 1918 sis\u00e4llissodan tapahtumien yhteydess\u00e4. Porvooseen oli saapunut 600-800 sotilaan suuruinen punakaartin osasto, joka marssi Porvoosta Pellinkiin sinne vet\u00e4ytyneiden valkoisten per\u00e4ss\u00e4. Matkalla Pellinkiin punaiset poikkesivat Piirlahden kartanossa ilmeisesti is\u00e4nt\u00e4\u00e4 Karl Oskar Helini\u00e4 etsim\u00e4ss\u00e4. Helin oli toiminut valkoisten l\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4 Sipoon taisteluissa ja oli siksi vihattu mies. Helini\u00e4 ei l\u00f6ydetty ja koska pehtoori Gustafsson ei suostunut ilmaisemaan t\u00e4m\u00e4n olinpaikkaa, h\u00e4net teloitettiin. Gustaf Gustafsson ei liene ollut sukua Piirlahden my\u00f6hemm\u00e4n pehtoorin, Reinhold Gustafssonin kanssa.<\/p>\nElla Rosa Helin avioitui vuonna 1929 j\u00e4\u00e4k\u00e4rieversti Lennart Hanneliuksen kanssa ja pariskunta myi Piirlahden takaisin Askolinin liikkeelle \u2013 tarkemmin sanoen Oy Greggb\u00f6le Egendomille.
\nSodan j\u00e4lkeen, 1940-luvulla historian tapahtumat sivusivat j\u00e4lleen Piirlahtea erikoisella tavalla. Kartanoa vuokrasi Askolinin firmalta sodanaikaisen ulkoministerin Rolf Wittingin perhe. Witting oli kartanoa aiemmin hallinneen Witting-suvun j\u00e4lkel\u00e4inen viidenness\u00e4 polvessa. Ministeri Witting oli tietojen mukaan kiintynyt Piirlahteen ja harkitsi jopa sen hankkimista omakseen.
\nKohtalo tuli kuitenkin v\u00e4liin ja romutti suunnitelmat: Suomen entinen ulkoministeri Rolf Witting edesmeni Piirlahden kartanossa \u00e4killisesti lokakuussa 1944. Puhuttiin syd\u00e4nkohtauksesta, my\u00f6s onnettomuus mainittiin. Jos kuolemantapaus ei olisi tullut v\u00e4liin, sodanaikainen ulkoministerimme olisi ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 n\u00e4hty yhten\u00e4 syytettyn\u00e4 sotasyyllisyysoikeudenk\u00e4ynneiss\u00e4 muun jatkosodan aikaisen valtiojohdon kanssa.<\/p>\n
Vuonna 1945 Piirlahden kartanoon muutti Lavosen perhe, joka osti kartanon kantatilan Suomen valtiolta. Historian yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4t k\u00e4\u00e4nteet johtivat t\u00e4h\u00e4nkin kauppaan. Lavoset olivat menett\u00e4neet omaisuutensa Karjalassa: Viipurin l\u00e4hell\u00e4, Vahvialan kunnassa sijainneen Possenlinna-nimisen tilan. Turvapaikka oli l\u00f6ytynyt jo talvisodan j\u00e4lkeen Piirlahdesta ja kun lopullinen l\u00e4ht\u00f6 Karjalasta koitti vuonna 1944, Vilho Lavonen tiedusteli Askolinin firman halukkuutta myyd\u00e4 kartanon kantatila heille. Pika-asutuslain perusteella kartanon maille asettuivat Lavosten lis\u00e4ksi mm. Sahamiehen, Vainikan ja Pekkalan perheet.<\/p>\n
Piirlahteen p\u00e4\u00e4tyi my\u00f6s saksalaista sukujuurta oleva Zeidlerin perhe. He menettiv\u00e4t sodassa kotinsa Pietil\u00e4n kartanon Viipurin l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4. My\u00f6s muita karjalaisia perheit\u00e4 asettui Piirlahden-Epoon-\u00c5byn tienoille, mainittakoon esim. Tyt\u00e4rsaaresta evakuoiduille perheille j\u00e4rjestyneet kuusi kalastustilaa.<\/p>\n
<\/p>\n
Toivon, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 historiallinen katsaus kyliemme menneisyyteen kiinnosti teit\u00e4. Historian ankarat tuulet ovat vuosisatojen kuluessa sivunneet kyli\u00e4mme useaan kertaan \u2013 maan hallitsijat ja hallitusmuodot ovat vaihtuneet, hyv\u00e4t kaudet ovat seuranneet huonoja ja p\u00e4invastoin. Kylist\u00e4mme on vanhoja asukkaita l\u00e4htenyt ja uusia muuttanut tilalle. Kaikki on kuitenkin toivotettu
\nsyd\u00e4mellisesti tervetulleiksi ja apua on tarjottu tarvitsevalle aina. Kiper\u00e4tkin tilanteet ja yhteent\u00f6rm\u00e4ykset on selvitetty, jos ei muuten niin hurtin epoolais-piirlahtelais-\u00e5byl\u00e4isen huumorin kera, joka ei pet\u00e4 koskaan.<\/p>\n
24.7.2017\/ Liisa Wilska<\/p><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Tyv\u00e4rr finns ingen \u00f6vers\u00e4ttning till svenska, vi hoppas du \u00e4nd\u00e5 klarar av att ta till dig av traktens sp\u00e4nnande historia. Liisa Wilska Piirlahden historia Piirlahden historiaa\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 \u00a0 Piirlahti, Epoo ja \u00c5by maamme historian mielenkiintoisissa k\u00e4\u00e4nteiss\u00e4 Meid\u00e4n kolme kyl\u00e4\u00e4mme \u2013 Piirlahti, Epoo ja \u00c5by \u2013 ovat aina keskiajalta saakka olleet t\u00e4rke\u00e4 ja aktiivinen osa Porvoon seutua […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":2038,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-2716","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.piirlahti.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2716","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.piirlahti.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.piirlahti.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.piirlahti.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.piirlahti.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2716"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/www.piirlahti.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2716\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3549,"href":"https:\/\/www.piirlahti.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2716\/revisions\/3549"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.piirlahti.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2038"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.piirlahti.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2716"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
![\"\"](\"https:\/\/www.piirlahti.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/19\/2024\/01\/Pirlax-karta-1764-S.jpg\")
<\/a>